sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

"Pidä tunkkis!" ja muut hyvät keskustelunavaukset

Mikä saa kolmekymppisen ihmisen miehen pitäämään mykkäkoulua? No mäkättävä nainen tietenkin. Onhan se hirveen rakentavaa siirtää nainen envittutodellakaanvastaaosastoon sen sijaan, että esimerkiksi pyytäisi anteeksi tai yrittäisi selvittää tilanteen. Itse harrastin mykkäkoulua teini-iässä. Vanhempien erotessa ja perhetilanteen ollessa kaaottinen pidin parin kuukauden pituisen mykkäkoulun. Puhuin äidille vain, jos oli aivan pakko. Mutta olin siis angstinen teini keskellä perhehelvettiä.

Mykkäkouluhan ei oo muuta kun Vittumaista vallankäyttöä. Saadaan riidan toinen osapuoli totaalisen epätoivon partaalle (luin myös joskus jostain, että mykkäkoulu vaikuttaa johonkin aivojen osaan ja saa ihmisen tuntemaan fyysistä kipua, kun hänet ignoorataan, nice) olemalla reagoimatta mahdollisiin keskustelunavauksiin/sovitteluyrityksiin. Jos miestä ei kumpikaan näistä asioista kiinnosta, siis keskustelu, sovittelu tai nainen ylipäätänsä, ei hän sitä kuitenkaan voi ääneen naiselle sanoa, silloinhan nainen saattaisi lopettaa sovitteluyritykset tai muut yhteydenotot. Näin mies jäisi keskenänsä pitämään mykkäkoulua ja häviäisi aloittamansa valtapelin. Sen tajuan, että mykkäkoulun tavoitteena on hallita tilannetta. Halutaan olla se, joka määrää ja päättää, milloin riita mahdollisesti voidaan sopia, milloin toinen osapuoli on kärsinyt riittävästi. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että jos millään tasolla välittää riidan toisesta osapuolesta, miksi on niin nautinnollista laittaa toinen anelemaan anteeksiantoa, parkumaan epätoivoisena ja turhautuneena soittamaan numeroon, joka ei tietenkään vastaa. No vastaus voi tietenkin olla, että mies ei välitä niin kovin paljoa, että jaksaisi kiinnostua naisen henkisestä hyvinvoinnista. Mutta silti tässä on ongelma. Jos mies ei välitä riidan toisesta osapuolesta, miksi vaivautua mykkäkoulun pitämiseen. Silloinhan olisi helpompaa sanoa sille kusipäänalkuttajanaiselle, että älä vittu enää soittele ja etsiä itselleen uutta parempaa seuraa (se kun tuntuu miehille olevan yhtä helppoa kun kalsareitten vaihtaminen).

Kaikki alkoi mun syntymäpäivän unohtamisesta. Vedin siitä ja kaikesta mitä vaan mieleen tuli ihan oikeutetusti vitulliset kilarit. Joo tiedän, kypsää. No sanottua ei saa takasin jne mutta aina on damage control. Rauhotuttuani päätin yrittää riidan selvittämistä, koska en mä halua mun ihmissuhteen kanssa tietenkään olla riidoissa. Jaloista aikomuksistani huolimatta kaikki meni ihan persiilleen. Ihmissuhde päätti ryhtyä leikkimään mykkäkoulua, tosin hän ei itse myönnä tietenkään pelaavansa valtapeliä. Selityksinä kommunikaatiokatkokseen ovat olleet loistavat olin kipee (Miten tää estää ilmoittamasta vaikka tekstarilla omasta halusta riidan sopimiseen kunhan on parantunut/tai halusta olla sopimatta asiaa ?) ja puhelin jäi kotiin (tää selitys on niin last season). Puuttumaan jäi vielä ihana klassikko akku loppu.

Koska soittaminen on tässä tilanteessa mykkäkoulua pitävälle miehelle täysi mahdottomuus, ei ihmissuhde suinkaan soita mulle, kun hän pääsee kotiin puhelimensa luokse ja huomaa saapuneet puhelut ja tekstiviestin. Hän laittaa typerät selityksensä vielä typeärämällä tekstiviestillä ja ajaa tilanteen entistä pahempaan solmuun. Kun ihmissuhde on riittävän monta kertaa torjunut mun yhteydenottoyritykset, loppuu munkin halu saada sopu aikaseks. Tässä kohtaa ihmissuhde ajattelee, että ton naisen kanssa on mahdotonta sopia mitään riitaa, kun se on noin lapsellinen/typerä/pitkävihainen/pitää mykkäkoulua. Ja ympyrä sulkeutuu. Mies saa naiselle huonon omantunnon mykkäkoulun pitämisestä ja voittaa valtapelin.

On ihan ookoo, että sairaana ei jaksa puida ja jauhaa tai että riidan jälkeen haluaa hetken rauhoittua ja miettiä asioita mutta jos oikeasti haluaa saada tilanteen selviämään, mykkäkoulu on varmaan vieraaseen sänkyyn menemisen jälkeen huonoin vaihtoehto. Mut se saa ainakin vaan entistä vihasemmaks ja vittuuntuneemmaks. Eikä sopu tai mielenrauha ole yhtään lähempänä. Mietin, että voiko miesten logiikka tässä mykkäkouluasiassa olla se, että he itse kokevat naisen pitämän mykkäkoulun lähinnä virkistävänä vaihteluna sille ainaiselle kitinälle, joten he eivät ymmärrä, miten paljon miehen pitämä mykkäkoulu voi naista vituttaa. Ajatuksia? Kommentteja? Thoughts? Comments? Tankar? Kommentarer?

De tystä är inte alltid de kloka. Stängda kistor kan vara tomma.


4 kommenttia:

jenna kirjoitti...

Tää on niin totta, hyvä teksti! :) Vaikkei itse aihe olekkaan niin mukava.....

Niina kirjoitti...

Ihanaa, löytyi sielunsisko, joka ainakin jollain tasolla jakaa mun tuska!

jenna kirjoitti...

Joo ikävä kyllä osaan jakaa tän tunteen.. Aina jos alkaa riita jostain niin lopputulos on mykkäkoulu ja minä itkuisena anelemassa anteeksi. Sitä anteeksiantoa ei kyllä niin kauan tule kun herra itse on suuttunut. Huomionhakua tai jotain lienee se mykkäkouluilu. :/

Niina kirjoitti...

Been there sis. Harmi, ettei riitelyn jaloa taitoa ja sovinnon tekemistä opeteta koulussa (voi mun mielestä kuulua opetussuunnitelmaan). Tosin meille tytöille taitaa kasvatuksen myötä iskustua päähän tää anteeksipyytely, vaikkei siihen aina olisi edes aihetta. Ja kun ei riitoja ihmissuhteissa oikeen voi välttää, kyllä niitä jostain aina joskus tulee, eikä sen pitäs olla maailmanloppu mut monesti se tuntuu siltä, et se olis. Tsemii sen kiukkupussimököttäjän kanssa. Toivottavasti se oppis olemaan!