Kurvit suoriks!

Nyt mä olen pohjalla, totaalisesti. Mä eksyin tänää zumbaamaan, ekaa kertaa. Ihan en tavottanut sitä zumban syvintä ajatusta (vaikka ohjaaja oli melko kuuma ja selkeesti sillä oli rytmi veressä, näyttää zumbaaminen tv-shopin mainoksessa paremmalta) mutta tajusin, että mä en osaa ketkuttaa hartioita. Mulla heilu vaan pää ja perseläskit, kun piti jotain sheikkailla. No ei tällanen pallopelejä koko ikänsä pelannut rymistelijä voi osata. Muut osas ja masens, kun oon niin jäykkä. 

Huomasin tällasen uutisen mutta mua ei kyllä ole haastateltu tohon tutkimukseen. Mielihyvä on ollu kaukana, kun oon viime aikoina jumpannut. Maanantaina meinasin oksentaa lihaskuntotunnin jälkeen/aikana ja yks päivä olin pyörtyy kesken steppailutunnin, kun alko se laudalle hyppiminen tekeen tiukkaa (meinasin pari kertaa hyppää ohi ja kaatuu, siin kohtaa tajusin et nyt on mulla oma tauko). Ehkä pitää olla jotenki riittävän hyvis sheipeis et voi tuntee muutakin kun tuskaa liikunnan aikana.

Kuvan pyörä ei liity juttuu

Mutta pieni mielihyvä tuli, kun maanantaina kävin jumpan jälkeen punnituksessa ja lukema oli -0,2 kg edelliseen kertaan verrattuna. Asia oli onneksi helposti korjattavissa. Menin kauppahalliin lounastamaan kermaista kalakeittoa. Tää mun "laihduttaminen" sujuu tosi hyvin aina sillon, kun mä en syö. Mutta kohta vois kaivaa pyörän hangesta, koska ainakin tossa lämmitetyllä Aleksilla on lumet sulanut aika kivasti. Sitten ei tarttis ehkä zumbailla ja mennä pummilla niin paljoa.

T. Läski