Soulmate

Tarralähetys

Mun sielunkumppani on 4-vuotias pikkutyttö, joka on nimetty jonku kukan tai puun tai jonku vastaavan mukaan. Olin joskus askartelumoodin ollessa päällä, liimannut ihmissuhteen tylsään, mustaan Iphoneen jonkun sievän glitteritarran. Nyt kyseinen tarra oli ekaa kertaa saanut osakseen ansaitsemaansa ihastelua ihmissuhteen työkaverin kersalta. Mä liikutuin tästä tarinasta niin paljon, että lähetin likalle muutaman glitteritarran.

Tää pirpana saattaa olla mun uus paras ystävä. Musta tuntuu, että meillä vois olla paljon juteltavaa. Tai no katsotaan nyt, onko se tykännyt mun tarralähetyksestä (mut miksei olis tykännyt?).

Nyt menen piehtaroimaan uusiin, puhtaisiin ja pehmoisiin lakanoihin. Natti natti ja sov gott!

Väritetään elämää glitterillä!

Mun uudessa sängyssä on jotain ihmeellistä taikaa. Mä oon vihdoin saanut nukuttua kunnon yöunet (leimiä, I know, normaalit ihmiset aattelee varmasti jotain ihan muuta kuin nukkumista, kun on puhutaan taikavoimia omaavasta sängystä). Olotila oli jo sen verran paska, että meinasin vaihtaa tän blogin nimeks Elämä väsyttää ja perään iso huutomerkki. Mutta nyt sen voi säästää johonkin myöhempään epätoivon hetkeen, toppen! Jotta mun elämä ei nyt kuulostaisi ihan liian mahtavalta niin pakko mainita, että kyllä ne painajaiset löys mut tänne uuteenki sänkyyn. Näin taas unta siitä eräästä ihmisestä mun menneisyydestä. Sillä on ihan kohta syntymäpäivät ja mä oon sekä valveilla että unessa jahkaillu, että miten ottasin yhteyttä vai otanko ollenkaan. Eikä se vitun terapeuttikaan voi sanoa, että mitä mun pitäis tehdä. Varmaan sorrun epätoivon ja hulluuden hetkellä kirjottamaan jonkun sydäntä särkevän ja ärsyttävän sähköpostin ja pilaan kaiken. Eipä olis eka kerta.

No mutta onneksi mulla on toi projekti polttarikansio! Sitä kun rupee väsäämään niin jo unohtuu huolet ja murheet. Liimaa vähän kimalle tähtiä ja glitteriä ja kaikki näyttää paremmalta. Mua vähän huolestuttaa, kun mä sain ihan täysin vapaat kädet toteuttaa tän kansion. Mutta voi sitten muu porukka syyttää itseään, kun eivät tarkempia ohjeita/vaatimuksia antaneet. Mä oon nyt ottanut tän vähän niinkun harjotuksen kannalta (siis ei tulevia polttarikansioita, vaan omaa lomakuva-albumia varten), että sitten kun teen omista kuvista kansion, niin siitä tulee ihan superhieno. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin mä kyllä tykkään tollasesta piipertämisestä. Oon vaan niin saakelin laiska, etten ikinä jaksa esim kehittää kuvia. Ja kyllä, vaikka olen lähellä kolmeekymppiä, mulla on askartelulaatikko, jossa on glitteriä, tarroja, teippejä, värillistä paperia, tusseja jne. You name it, I got it.
 
Nyt varmaan vois mennä jatkamaan askarteluu paskarteluu, niin pääsee sitten joku päivä tekemään sitä omaa albumia, kun omassa elämässä on niin paljon niitä ihania hetkiä, jotka haluan säilyttää muistojen kirjasessa. Taitaa tulla albumi täyteen kuvia Rompanista ja Taimaan kulkukissoista.

Ou well. Elämässä on hetkiä. Mulla ne nyt vaan ei satu olemaan yhtä glamourin täyteisiä niinkuin facebookin mukaan kaikilla muilla.

Omistan myös sahalaitaset sakset