Kypsä ikäisekseen?

Slurps!

 Mä täytin vuosia tällä viikolla. En pode mitään erityistä ikäkriisiä. Se tästä nyt vielä puuttuisi. Mä näytän ja vaikutan ikäistäni nuoremmalta, joten siinä mielessä ei kai ole syytä saada paniikkikohtauksia. Viimeisimmässä työpaikassani ekana päivänä kolleegat luuli mua kersaksi ja meinas häätää pihalle. Vikalla työviikolla rakas kollegani sanoi sä oot tollanen tonåring, kun totesin hämmentyneenä olevani vanhempi kuin Nasima Razmyar (keskustelu liitty tietty tanssii tähtien kanssa ohjelmaa). Se näyttää niin aikuiselta ja fiksulta, että ajattelin mulla olevan vielä vuosia aikaa ennen kuin saavutan saman iän ja kypsyyden (no se juna siis meni jo). Auringonottoaddiktiosta ja muista paheista huolimatta olen toistaiseksi aika hyvin säilynyt mutta varmaan ne kriittiset vuodet, jolloin elämäntapa rupee naamassa näkymään, on vasta edessä.

Mä oon siinä iässä, että kavereita menee naimisiin mutta kukaan ei oo eronnu vielä ja lisäännytään kuin puput ilman huolta lapsettomuudesta tai tulevista huoltajuuskiistoista. Omassa elämässä näistä mikään ei ole yhtään ajankohtainen asia. Mä oon vähän ulkopuolella kaikesta. Mistä vitusta mä juttelisin ikäisteni naisten kanssa? Siitäkö kuinka hyvänä ehkäsynä mulle on toiminut lounaat naisopettajien kanssa, joilla on kotona pieniä lapsia? Sen yhdenkin lapsi vaikuttaa ihan karseelta pikku paskiaiselta. Suorastaan elämeltä. Yks aamu se oli tahallaan kussu lattialle. Kyllä mulle tulee kova halu pitää jalat ristissä tai syödä ahkerasti pillereitä.

Yhden hengen synttärijuhlallisuus

Kuten jo mainitsin niin mitään ikäkriisiä mulla ei siis ole mutta jonkinlainen synttäreidenviettämisahdistus iski. Ei oo kultahanipupua, jolta sais jonku lahjan ja itekin oon ollut niin koomassa, että en oo jaksanut käydä emäaluksessa (stockalla) hakemassa mitään kivaa pientä itelle merkkipäivän kunniaks. Ihmissuhdekin unohti ei muka tienny mun synttäreistä, et sitten piti vielä sillekin suuttua. Oli vähän niinkun ei ois ollut synttäreitä. No mut itkupotkuraivareiden jälkeen nautin synttärimuffinsin. Valitsin kaupasta sen kaikista äklömakeimman näkösen et varmasti tulee sitten pahaolo. Ja tulihan se. Ettei nyt ihmiset rupee liikaa säälimään mua niin mainittakoon, että sainhan mä siis hienon kortin eräältä vaatekauppaketjulta, jonka kantiskortti mulla on. Sieltä saa ihan ok rättejän opemoodilookiin.

kortti suoraan kielenopettajan sydämeen