Työ tekijäänsä kiittää

Tänään oli oikeen hyvä päivä töissä. Iltapäivän tunnilla sain sitten syyn purkaa maanantaiärtymykseni. Ehdotin eräälle opiskelijalle, että hän voi poistua, jos ei tee annettuja tehtäviä. Opiskelijan ymmärrettävä huoli oli, että laitanko poissaolon, jos hän lähtee. Annoin hänelle sitten vastuun valita itse, mitä tekee ja lupasin, etten laita poissaoloa. Hän ei valinnut opiskelua, et vituikshan tämäkin kasvattamisyritys meni. Tai sitten ko. yksilö ei vielä ole niin kypsä, että hänelle voi laittaa tällaisia valintoja, joissa sisäinen motivaatio ohjaa omaa toimintaa, koska muuten jäis koulu käymättä ja hampaat pesemättä.

Hymy on taas herkässä

No mutta summa summarum, kyllä oli taas olo, että teen työtä, jolla on merkitystä. Ou well. Ammatinvalintakysymys.

Nyt on karsee nälkä, enkä jaksa/viitsi raahautua kauppaan. On varmaan liian porvarillista tilata kauppakassit kotiin. Tällanen palvelu oikeesti on! Ja mä olen ihan vakavissani miettinyt, et miten paljon helpompaa elämä olis, kun ei tarttis väsyneenä rahata sitä kissanhiekkasäkkiä, vaan joku reipas nuori mies (huom! nainen ei kelpaa) kaahais tohon rapun eteen pikkuautolla ja kantas kassit eteiseen. Joillain mun tutuilla on kyllä käytössä joku tällanen palvelu mut niiden ei tartte maksaa siitä ainakaan rahaa, se on kai joku poikaystävä tai sellanen nimeltään. Tosin sen palvelussuhteen ylläpito vaatii kait aika paljon.

p.s. Tietääkö joku, mitä otsikossa olevalla sananlaskulla tarkotetaan?