Puolityhjä on puolityhjä

Tähän on nyt tultu. Mä löysin tässä yks päivä itseni seisomassa Akateemisen kirjakaupan self help hyllyn luona. Sillai vienosti punastellen ja vilkuillen, et eikai kukaan tuttu nää. Pipo päässä tietty. Ketään muita ihmisraunioita siinä ei mun kanssa ollut etsimässä suuntaa elämälle. Muut on varmaan tilannu oppaansa netistä.

and there u have it!

 Mä vaan suhtaudun näihin self help opuksiin aika varauksella. En tosin oo yhtään kokonaista ikinä lukenut (että ennakkoluuloilla taas mennää). Sitten mä siirryin ihan melkeen siihen self helpin naapuriin psykologiaan ja löysin sieltä monta mielenkiintosta teosta. Ne iski muhun jotenkin enemmän kuin nää irti elämäsi kurjuudesta, näin opit rakastamaan elämääsi, sata keinoa täysivaltaiseen onneen (mähän voisin rupea keksimää nimiä näille itseapuoppaille). En tiedä voisko tää johtua siitä, että nää self help kirjaset on enemmän sellasia uskon asioita, kun taas ehkä siinä psykahyllyssä on vähän tieteellisempääkin lehtistä. Ja mahdollisesti oon myös ammattini puolesta hieman kiinostunut ihmismielestä.

Mä tavallaan toivoisin, että mä kuuluisin siihen ihmistyyppiin, joka voisi hurahtaa johonkin juttuun ja tulla ihan saakelin onnelliseksi. Mutta kun mä oon niin ennakkoluulonen ja skeptinen. Yks kaverin kaveri oli kuulemma Aasiassa reissatessaan muuttunut maailmanparantajahipiksi, joka vaikutti löytäneen elämäänsä jonkin suunnan ja tarkoituksen. Good for her. Ei mua se hippeys tai kasvissyönti kiinosta mutta joku suunta ja päämärä olis kiva olla. Joku mihin uskoo, ei siis välttämättä uskonto, vaan joku periaate (muukin kun tää perusvitutus ja pessimismi) ihan vaan, joku asia mikä auttaisi vaikeista asioista yli. Jotkuthan on seonnut karppaamisesta ja sen avulla jotenkin laittaneet elämäänsä järjestykseen. Sieltä self helpistä ei nyt kuitenkaan ainakaan vielä löytynyt mitään uutta suuntaa mun elämälle, että vanhaan paskaan malliin jatketaan.

Yhden kirjan mä kuitenkin ostin siitä psykologia osastolta mutta palataan siihen sitten joskus kun oon ehtinyt jaksanut viitsinyt avata sen. Ja se ei siis ollu toi kuvassa oleva pessimistiopus. Mä olen ihan pessimismin asiantuntija, ei mun siitä tartte lukea mitään oppaita. Voisin kirjottaa oman oppaan.