Vielä perjantaina näytti uhkaavasti siltä, että viikonloppu vietetään peiton alla kaukana sivistyksestä. Noh nyt voin vain todeta, että ennuste meni osittain metsään. Sivistystä en löytänyt ja peiton allakin olin mutta vain öisin. Sain siis avattua kotioven ja raahattua alati leviävän ahterini sinne harrastusjuttuun, josta etukäteen vähän ahdistuin.
 |
| Jos tunnistat mut huonojen juttujen sijaan ihohuokosista niin pointsit sulle! |
Mitä tästä viikonlopusta jäi sitten
käteen naamaan? No jos ei muuta niin
nätti pohjatyö kesän rusketusta varten. Varmaan pitäisi ajatella, että olipas mukava tavata ihmisiä ja muutamia tuttuja, joita ei ole aikoihin tavannut mutta ei musta oikeen siltä tuntunut. Ei mua jaksa muiden jutut enää kiinnostaa
(kun ei niitäkään mun asiat kiinnosta). Oli myös kohtalaisen vituttava kohtaaminen
tän tyypin kanssa.
 |
| Punaniska |
Selviydyttyäni viikonlopun henkisesti työläistä haasteista
(jotka eivät liittyneet harrastukseeni, vaan nimenomaan ihmisten tapaamiseen) palkitsin tänään kotiin päästyäni itseni taas jäätävällä herkuttelulla. Se kun tuntuu tänä päivänä olevan ainoa asia, josta saan edes hetkellistä mielihyvää.
No mutta mörkökin uskaltautui siis ulos kolostaan auringon paisteeseen. Suojakerrointa 20 kokeiltiin, se ei riittänyt mihinkään. Ei suojannut tarpeeksi auringolta, eikä myöskään joidenkin aiheuttamalta vitutukselta. Jos en siis kuole vitutukseen, kuolen ihosyöpään.
Seuraava viikko on onneksi varmasti paljon parempi. Uskokoon ken haluaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti