lauantai 7. heinäkuuta 2012

Kielitaito

Juttelin tänään mun vituiks menneen ihmissuhteen kanssa ekaa kertaa ikuisuuteen. Odotin, että olisin saanut jotain valaistusta vituiksi menneisiin asioihin, jonkin järkevän selityksen ja osoituksen siitä, että mä en oikeesti oo niin huono ja epähaluttava, kun miltä musta just nyt taas tuntuu. No turha varmaan sanoa, miten hyvin odotukseni toteutuivat.

Kesken mun koko päivän kestäneiden itkujen soi ovikello. Yleensä mä en availe ovea ellen odota vieraita mutta nyt avasin. Ja kyllä muuten kannatti. Joku naishenkilö tiedusteli puhunko toista kotimaista ja saatuaan myöntävän vastauksen, hän ryhtyi kertomaan enkeleistä. Se oli jotenki niin koominen tilanne. Mä seisoin siinä ja tuijotin itkusilmilläni ja toinen tulee kertomaan jotain hengellistä ilosanomaa.

No mulla on nyt tossa eteisen lattialla kaksin kappalein jotain jehovantodistajien ruotsinkielisiä julkaisuja.

Kielitaito kannattaa aina!


Ei kommentteja: