Oikeenlaista kemiaa

Unikaverit

Siitä on nyt melkeen kuukausi, kun pienet lääkemuutokset tehtiin. Jonkilaista vaikutusta olen ehkä havainnut tai ainakin luullut havainneeni (placeboako?). Väsymys on hellittänyt ihan pikkasen. Aamut ei edelleenkään ole mun mieleen mutta siihen tuskin saadaan ikinä muutosta. Päivisin oon jaksanut olla hieman aktiivisempi ja nyt on takana kolme päiväunetonta päivää! Tää on jonkin asteinen ennätys.

On ihanaa huomata jaksavansa vähän paremmin tätä arjen suorittamista. Oon joka päivä saanut noustua sängystä ja poistunut kotoota vähintään kauppaan hakemaan jädeä. Ei tää mun touhu varmasti oo lähelläkään normaalia mutta siihen mä en edes villeimmissä unelmissani tähtääkään.

Jottei nyt menisi aivan yltiöpositiiviseksi tää touhu, niin pakko valittaa nukkumisesta. Nukahtaminen itsessään ei enää tuota hirveesti ongelmia ja noitten iltanamien avulla koneisto hyytyy takuuvarmasti. Kinkkiseks homma menee siinä kahden aikaan aamuyöstä. Pysyn iltanappien kanssa horroksessa siihen asti mutta sit loppuu kemian teho ja uni. Tää ei oo mikään uus juttu ja luulen, että se saattaa olla kytköksissä Venlafaxin nostoon. Jossain vaiheessa söin siitä vielä isompaa annosta, jolloin nukkuminen oli lähes mahdotonta. Virkistyin liikaa. Satsia sitten laskettiin mutta tehokin laski. Nyt kokeilussa uusi annostus. Tuntuu ihan hyvältä mutta nukkumiseen tarviin paremman puudutuksen.

p.s. Pitäiskö alkaa huolestua, kun muistutan enemmän tota sikaa kun naista?

Hesarista