Mulla on joku kirjoittamisesto päällä parhaillaan. Ei mitenkään tarkotuksella. Ahdistaa vaan niin paljon, että en pysty edes jäsentelemään näitä sekavia ajatuksia. No näin siinä käy kun nukkuu päikkäreillä pommiin, eikä ehdi terapiaan. Täs sitä nyt sit ollaan. Taas kerran. Vittu kun sais edes itkettyä tai jotain, että tää jumitus ja jäykkyys helpottas.
Tekis mieli työntää topsipuikko tosi syvälle korvaan ja pyöräyttää.
1 kommentti:
Jotenkin samat fiilikset täällä. Tuntuu, ettei tästä sekamelskasta saa aikaiseksi mitään. Paitsi sen, että pälli leviää takuulla. Merkit on ilmassa.
Lähetä kommentti