Neiti Villis poseeraa |
Muitakin ihania kohokohtia on jo tällein alkuviikosta ollut. Maanantaina oli mun tädin syntymäpäivät. Sain kutsun viettämään leppoisaa eläkepäivää tätini kanssa ja siemailtiin vähän kuohuviiniä merkkipäivän kunniaksi. Mitään oikeeta lahjaa en taaskaan keksinyt mutta ehkä joku aineeton asia kuten aika ja seura on mun tädille sopivampia lahjoja. Niitä siis kehiin.
Skål! |
Mun ruokailuhetket nousee myös tän alkuviikon huippuhetkien kärkisijoille. Maanantaina lounas oli tosiaan nestemmäinen. Sit iltapalaksi meni pussillinen Suffelipuffeja. Säälittävää kyllä, en pystynyt syödä koko pussia ihan yhdellä kerralla, vaan osan vetäsin napaan hieman myöhemmin pahan olon hellittäessä hetkeksi. Alla olevassa kuvassa on tämän päivän päivällinen. Näiden herkkujen lisäksi en juuri muuta ole syönyt, eli ravintoaineet ja kivennäisaineet on varmasti tullut tankattua ja juuri sopivassa suhteessa. Musta vähän tuntuu, että mun kissakin syö terveellisemmin ja paremmin kun mä, vaikka sen pääasiallinen ravinto koostuu nappuloista. Toisaalta tarviiko sitä niin kauheesti syödä, jos pötköttelee sängyssä kuuteen asti illalla ja palaa takasin tuttuihin asemiin viitisen tuntia myöhemmin. Ei meinaa vuorokaudessa tunnit riittää mihinkään, kun lepäämiseen menee niin paljon aikaa.
2 kommenttia:
Komea villis! Eikä maksa paljon! Meillä on jo vuosia kinuttu koiranpoikasta, kelpaiskohan tuollainen nuorimmaiselle, olis nääs meilläkin niitä kennelillinen tuolla sänkyjen alla :D
Ehdota ihmeessä ja voikin lisätä cv:n harrastuksiin kennelin pitämisen ja koirien kasvattamisen.
Lähetä kommentti