Huoli pois!

Olen mä vielä hengissä, sinkku ja aikalailla masentunut ja tyytymätön. En vaan oo jaksanut tai ehtinyt kirjottaa. Oon nysvännyt niin vitusti Historyboyn kanssa, eikä se tiedä tietenkään mun blogielämästä mitään, joten sen läsnäollessa mä tyydyn vaan laukomaan ääneen näitä mun suuria viisauksia sen sijaan että jakaisin niitä myös täällä.

Se, että tietää milloin toinen maailmansota alkoi, ei kuulemma vielä tarkoita sitä, että harrastaa historiaa. Helpottava tieto, eikö?

Lisäksi mun puhelin on soinut tänään kaksi kertaa. Kumpikaan soittajista ei ollut puhelinmyyjä. Kyl tää tästä!

Sabotage

Täällä mun ankeessa yksiössä on oikeesti tapahtunu kaikkee tosi diippii shittii niinku ajattelun tasolla. Joskus on näköjään ihan hyötyä näistä ihmisvihaperiodeista. Nyt kun sais terapeutille hätävastaanoton vielä kun muistan nää pohdintani niin tästä kaikesta tän viikonlopun kurjuudesta saattas jopa olla jotain hyötyä.

Kuten asiaan kuuluu mä olen kaavoihini kangistunut väsynyt ämmä. Tän mun orastavan parisuhteen pilaamisrituaalin orjallisesta noudattamisesta ei kuitenkaan mun tietääkseni saa muuta palkintoa kun yksinäisyyden mut huomaan, että kyseinen sabotage-ohjelmisto on mun päässä käynnistynyt jälleen kerran. Kohteena on tällä kertaa Historyboy.

Homma etenee siis seuraavan kaavan mukaan. Ensin tapaillaan mukavasti ja rennosti tai ainakaan muunlaisia olotiloja ei tietenkään näytetä tai kerrota. Alussa pitää olla rennon kool. Sitten se miesparka luulee olevansa turvallisilla vesillä ja osoittaa kiinostuksensa muutenkin kuin puristamalla perseestä. Täs kohtaa sit sabotage alkaa. Ensin sillai pienemmällä teholla ja kun se ei tepsi, nostetaan tehoja asteittain. Ekana voi just vaikka vittuilla vähän kaikesta muka leikillään. Kun se ei oo vittuilusta loukkaantunut riittävästi, pitää itse ahdistua. Tähän käy hyvin kaikki mitä se mies sanoo tai tekee. Jos se vaikka haluaa tehdä ens viikolla jotain, niin siitä on helppo ahdistua tai jos se hipasee vahingossa, kun istutaan ratikassa. Ahdistumisen jälkeen on vielä viimenen ultimatekeino jäljellä. Pitää suuttua ja alottaa riita jostain, ihan mistä vaan. Ja tadadaaa mukava yhdessäolo ja tapailu on saatu muutettua myös miehen mielestä epämielyttäväksi asiaksi, eikä pelkoa suhteen syventymisestä enää ole.

Postimerkkien keräilyä

Se on tosi jännä, että harrastustoiminnassa kun ollaan vapaa-aikaa viettämässä, osa ihmisistä ajattelee, että se tarkoittaa samaa kun, että voi käyttäytyä ihan vapaasti miten huvittaa. Koska joku ärsyttää, on tietty ihan luonnollista, et sille lähetetään kilometrin pituinen haukkumakirje sähköpostilla, vaikka ollaankin eletty teini-ikä jo 1900-luvulla.

Mä oon myös miettinyt, että mikä kansalaisopisto järkkää sitä kurssia, jossa opetellaan tulkitsemaan toisten ihmisten sanomiset ja tekemiset tahallaan aina ihan päin vittua.

Mä tarvii siis uuden harrastuksen. Mieluiten nyt sellasen, jossa ei tarvii olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä.

Riistaa

Juttelin just Historyboyn kanssa puhelimessa ja onnistuin feikkaamaan, et muka tiedän, kuka vittu on Matti Klinge. Onneks nykyisin nää nettiyhteydet on kohtalaisen nopeita. Nyt vaan herää kysymys, et miks vitussa mun pitäs tietää, kuka on Matti Klinge.

Lisäks mä meinasin itse sortua siihen surullisen kuuluisaan fraasiin, jonka inhoan kuulla toisen osapuolen suusta. Historyboy nimittäin sanoi, että meidät oli kutsuttu sen systerin ja sen poikaystävän luokse syömään jotain metsästyssaalista (yök). Meinasin eka väittää, et mä en syö lihaa/oon laihiksella mut eihän se sitä ois uskonu. Onneks mä sit muistin et mä oon vähä kipee. Köhköh!

Taitaa mennä vähän liian vakavaks, adjö!

Todiste

Tässä nyt todiste täst kosinnasta, jonka Historyboy oli jättänyt mulle. Kyl tää mun maailmassa on oikeesti jonkin asteinen parisuhdeasia, jos jätetään omaisuutta toisen ihmisen kotiin selvin päin. Tää tilanne vielä paheni, kun Historyboy soitti mulle täs illalla. Siinä juttelun lomassa hän mainitsi unohtaneensa (just joo) ne päntsinsä tänne ja ehdotti, et jos pesen pyykkiä, niin voin samalla pestä ne sen housut. Vastasin, että tää ei oo pesula. Läpällä tietty.

Nyt jatkan zättäämistä pitkätukan kanssa.

Suojelua

Aamulla mua ärsytti suuresti, kun lähdin piikomaan ja Historyboy jäi tänne koisimaan. Toisaalta nyt on sänky kerrankin pedattuna. Tää mun ja Historyboyn sutina otti täs sängynpetauksen tiimellyksessä jonku megapelottavan harppauksen. Se jätti kysymättä unohti kotipäntsinsä tänne. No onneks mulla on nyt kuumeinen olo, joten voin hyvin kieltäytyä näkemästä sitä sanomalla et oon kipee, enkä tavallaan ees valehtele kauheesti. Ja sit tietty päälle vitullinen teeskentely, et ne housut ei oo täällä, tai en oo muka huomannu et ne on. Ihan mitä vaan, kunhan asiasta ei puhuta.

Toinen mielenkiintonen juttu on se, että työsuojelu ei siis suojaa työltä. Sinne on mentävä, ahdisti tai ei. Pitäis varmaan ryhtyä maksamaan jotain suojelurahaa jollekin, että uskaltais käydä wilmassa ilman rauhottavia. Annoin syksyllä kyllä kanslistille kympin mutta se oli kait johki kukkarahastoon.

I know where u live.

Yökastelu

Hirveen mielyttävää herätä aamulypsyn aikaan univaatteet täysin kastuneina omasta hiestä. Jos mä joskus löydän sen elämäni miehen, kuinkahan monta yötä se kestää jakaa mun kanssa samassa aviovuoteessa? Ite en oikeen enää kestä.

t. Yökastelija